Kymmenessä vuodessa kaatopaikat hävisivät Suomesta. Niiden tilalle tulivat jätteenpolttolaitokset. Nyt uusitaan kompostointilaitoksia. Niissä tuotetaan ensin biokaasua, sitten kompostimultaa.
Uusimmissa laitoksissa biojäte jalostetaan sekä kompostimullaksi että biokaasuksi. Niissä biojäte murskataan ja lajitellaan karkeuden mukaan. Karkeampi jae johdetaan suoraan kompostointitunneliin.
Hienompi jae johdetaan mädätysprosessiin, josta siitä otetaan talteen biokaasu. Kaasu puhdistetaan ja siitä tehdään lämpöä, sähköä tai molempia. Joillain paikkakunnilla biokaasu jalostetaan liikenteen polttoaineeksi. Yhdistelmälaitoksissa jäljelle jäävä mädätekin johdetaan kompostointiin. Esimerkkinä niistä on HSY:n biojätteen käsittelylaitos Ämmässuolla. Sen prosessi on inspiroinut tämän jutun kuvitusta.
Teollisessa kompostoinnissa lämpötila nousee yli 60 asteen. Sen jälkeen jae viedään ulos jälkikypsytykseen. Jälkikompostointi ulkona aumassa kestää laitoksesta ja paikkakunnasta riippuen muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.
Näin ruuantähteet lämmittävät koteja ja liikuttavat autoja. Niillä ravitaan peltoja ja rakennetaan puistoja. Kun lajittelet biojätteesi Bioskaan, se päätyy parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
”Biokaasulla lämmitetään ja valaistaan koteja ja liikutetaan autoja”
Lue lisää Bioskan artikkeleita
Jätteen jalostus on kasvuala
Ruokaa tuotetaan enemmän kuin sitä kulutetaan. Tulevien vuosien aikana ruuantuotannossa syntyvän jätteen määrän ennustetaan valitettavasti vain kasvavan. Tähän vaikuttavat muun muassa ruokavalion muuttuminen kasvispainotteisemmaksi sekä prosessoidun ruuan ja mukaan otettavien annosten määrän lisääntyminen.
Lue lisää
Viiden tähden ruuantähteet
Biojätteen arvo raaka-aineena on nousussa. Suomeenkin on jo perustettu ruokahävikkiravintoloita. Ruokahävikin myymiseen ennen sen pilaantumista on kehitetty sovelluksia ja ainakin yksi verkkokauppa. Biojätettä myös käsitellään ja jalostetaankin yhä luovemmin ja hienostuneemmin myös kodeissa.
Lue lisää