Ruokaa tuotetaan maailmassa enemmän kuin sitä kulutetaan. Jopa kolmasosa tuotetusta ruoasta päätyy hävikkinä roskiin. Tämä on valtava ongelma, johon etsitään nyt erilaisia ratkaisuja.
Ruoasta syntyvän jätteen määrän ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan entisestään johtuen kasvisruokavalion yleistymisestä ja valmisruoan sekä noutoruoan kysynnän kasvusta ja ruoan kysynnän hankalasta ennakoitavuudesta tuotantoketjussa.
Euroopan Unioni ja Suomessa uudistunut jätelaki ohjaavat biojätteen parempaan kierrättämiseen, sillä kierrättäminen on maailmanlaajuisesti vielä lapsen kengissä. Suomessa tehtyjen jätteenkoostumustutkimusten mukaan, sekajätteestä jopa yli 30 % on kierrättämätöntä biojätettä.
Biojäte liikenteen polttoaineena
Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen on osa ympäristöstä huolehtimista, siksi kiertotaloudesta voidaan löytää uusia, ympäristöystävällisempiä ratkaisuja.
Suomessa biokaasua valmistetaan pääosin syömäkelvottomasta jätteestä, joka ei kilpaile peltoalasta ruoantuotannon kanssa. Kotimaassa biokaasua käytetään pääosin sähkön ja lämmön tuotantoon, mutta sillä on suurta käyttöpotentiaalia myös liikenteessä ja teollisuudessa.
Pohjoismaissa biokaasun henkilöliikennekäyttö on vielä vähäistä, mutta sen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Suomessa kotitalouksissa syntyy vuodessa keskimäärin 92,8 kg biojätettä, josta noin 70% päätyy sekajätteeseen — mikäli kaikki kotitalouksissa syntyvä biojäte kierrätettäisiin, saataisiin biokaasua jopa 90 000 autoon fossiilisten polttoaineiden sijasta.
Mitä biojätteelle tehdään?
Ympäristön ja ilmaston kannalta biojätteen polttaminen ei ole järkevä ratkaisu, sillä biojäte on hyvin nestepitoista. Sen sijaan ratkaisu voisi löytyä kiertotaloudesta. Entäpä, jos hävikki ei olisikaan roskaa tai jätettä, vaan hyödyntämiskelpoista ja arvokasta materiaalia? Etenkin ruoan tuotantoprosesseissa syntyvä sivutuote voidaan jo nykyteknologialla hyödyntää korkeamman arvonlisän tuotteiksi.
Tässä muutama innovatiivinen esimerkki, mitä käyttötavaraa viinin, banaanien, omenien sivutuotteista ja jopa lehmänlannasta voidaan valmistaa:
- Ananas Anam valmistaa ananaksen lehtijätteestä Piñatex-materiaalia. Piñatex on ympäristöystävällisempi ja eettisempi vaihtoehto perinteiselle nahan- ja tekonahan tuotannolle. Materiaalia voidaan käyttää nahkan tavoin vaatteissa, asusteissa ja esimerkiksi huonekaluissa.
- Ananaksen, banaanin ja hampun ylijäämäainesta ruoka- ja lääketuotannosta voidaan hyödyntää kuituna tekstiilin tuotannossa. Agraloop jalostaa näiden kasvien ylijäämästä saatavat luonnolliset kuidut tekstiilikuiduksi märkäprosessoinnin avulla. Kuiduista tehdään neuloksia, kudonnaisia sekä lankaa tekstiiliteollisuuteen. Lisäksi biojalostaman tuottamaa sivuvirtaa voidaan muuttaa energiaksi ja lannoitteiksi.
- Huippumuotia tehdään 2021-luvulla omenankaroista ja -kuorista! Happy genie valmistaa luksuskäsilaukkuja omenamehun tuotannon sivuvirroista. Omenamehu tuotetaan italiassa, jossa tuotannosta syntyvä omenajäte kuivatetaan jauhoksi. Jauho kuljetetaan sitten tehtaalle värjättäväksi, josta valmis materiaali viedään lopulta Italian Lombardiaan, jossa laukut valmistetaan käsityöllä. Sivuvirtojen hyödyntämisen avulla säästetään raaka-aineita ja ympäristöä. Lisäksi laukkujen tuotantoketju on täysin jäljitettävissä, mikä lisää tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
- Pitäisitkö neuletta, joka on valmistettu lehmän lannasta? Entä käärisitkö evääsi lehmänkakasta tehtyyn biomuoviin? Lehmän lannasta peräti 30 % on selluloosaa, eli luonnollista kuitua, jota voidaan jatkojalostaa tekstiiliksi aivan kuten ananaksen tai banaanin biomassaa. Lisäksi lannasta saadaan käsittelyssä valmistettua myös biomuovia. Lehmän tehokkaan suolistokäymisen ansioista lannan muuttaminen tekstiilikuiduksi on energiatehokkaampaa. Lisäksi metaania syntyy vähemmän ja ravinnevalumat vesistöihin vähenevät, kun lanta voidaan jatkojalostaa tekstiileiksi pelloille levittämisen sijasta.
- Milanolainen yritys Vegea tekee yhteistyötä italialaisten viinitilojen kanssa viinijätteen arvon kasvattamiseksi. Yritys nimittäin valmistaa viinin valmistuksen sivuvirroista, eli rypäleiden puristejäännöksistä materiaalia muoti-, huonekalu-, pakkausmateriaali-, sekä kulkuneuvoteollisuuden käyttöön. Vegean tekonahkaa on nähty muun muassa H&M vaateketjun jalkineissa.
Kotimaisia jäteinnovaatioita
Vaikka Suomessa biojätettä hyödynnetään perinteisesti biokaasun ja humuksen tuotannossa, myös kotimaassa tehdään uusiokäyttöinnovaatioita.
Kotimainen yritys Rens Original valmistaa kenkiä käytetyistä kahvinpuruista ja teollisuuden ylijäämä muovista. Myös meillä Bioskalla on pieni, mutta ratkaiseva rooli biojätteen arvonpalautuksessa!
Kierrätys on kiinni valinnoistamme, jokainen meistä voi päättää kierrättävämme banaaninkuoremme. Me Bioskalla teemme parhaamme, jotta nämä valinnat olisivat meille jokaiselle helpoin ja miellyttävin valinta. Muutetaan maailmaa yhdessä, kierrättämällä!