Jätelakiuudistus perustuu EU:n kiertotalouden toimenpideohjelmaan, jolla vauhditetaan siirtymistä hiilineutraaliin ja resurssiviisaaseen talousmalliin. Uudistus koskee kuntia, jätteenkäsittelijöitä ja pakkausten tuottajia. Vaikutuksia on myös kuluttajiin.
Lakiuudistuksella pyritään parantamaan kierrätysastetta ja lisäämään raaka-aineiden uusiokäyttöä. Uudistuksen myötä myös puhe jätteestä päättyy, sillä jäte määritellään jatkossa sivutuotteeksi.
Suomessakin tälle uudistukselle on huutava tarve: jätemäärät ovat kasvussa, mutta jätteenkäsittelykapasiteetti ei kasva samaa tahtia. Samalla suomalaisten kierrättäminen on muita eurooppalaista laiskempaa – heitämme yhä yli puolet kierrätettävästä materiaalista suoraan sekajätteeseen.
Uudistuksen myötä jätemäärät laskevat ja lajittelu sekä kierrätys lisääntyvät. Yhdyskuntajätteen sekä erityisesti pakkausjätteen kierrätykselle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Kierrätysaste aiotaan nostaa reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Haastavimmat jätelajikohtaiset kierrätystavoitteet Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteelle asetetut tavoitteet.
Käytännössä jätelakiuudistus asettaa siis tiukennuksia erilliskerättävälle raaka-aineelle ja sen kierrätykselle.
Kuluttajia koskevat muutokset
Jätelakiuudistus pantiin täytäntöön heinäkuussa 2020. Osa lakimuutoksista astui voimaan heti ja osa muutoksista nähdään vasta vuonna 2023. Miten jätelaki oikeastaan vaikuttaa kotitalouksien kierrättämiseen?
Taajamissa vähintään viiden huoneiston ja sitä suurempien kiinteistöjen on jatkossa kerättävä erikseen paperi, metalli, lasi, muovi ja biojäte. Erityisessä roolissa uudistuksessa on biojätteen tehokkaampi kierrätys ja sen määrien tarkempi seuraaminen ja tilastointi. Biojätteen erilliskeräys laajenee myöhemmin koskemaan kaikkia kiinteistöjä yli 10 000 asukkaan taajamissa.
Myös me Bioskalla työskentelemme ja kannustamme biojätteen parempaan kierrättämiseen ja lajittelemiseen: tuotteemme on suunniteltu tekemään lajittelusta ja jätteen jalostamisesta mahdollisimman helppoa!
Jopa kaksi kolmasosaa keittiöissä syntyvästä biojätteestä päätyy Suomessa edelleen polttoon – tämä ei ole resurssitehokas ilmastoystävällinen ratkaisu. Biojätteen hyödyntäminen raaka-aineena on mahdollista vasta, kun se kerätään talteen.
Ruoantähteiden hyödyntämismahdollisuuksia on monia: tällä hetkellä sen yleisimmät jatko-käyttötarkoitukset ovat maa-aineksen tuottaminen maanrakennusta varten sekä polttoaineena biokaasun muodossa. Biojätteestä voi valmistaa myös erilaisia materiaaleja muun muassa tekstiiliteollisuuden käyttöön.
Vähennetään yhdessä biojätteen määrää fiksuilla arjen ratkaisuilla ja kierrätetään arvokas materiaali jatkossa. Lue täältä vinkkejä biojätteen kierrättämiseen ja ryhdy jätetalousneroksi!
Parempia jätehuoltopalveluja kotitalouksille
Jätelakiuudistuksen myötä jätehuollon järjestäminen siirtyy taloyhtiöiltä kuntien vastuulle, jotka hoitavat jatkossa jätehuoltopalvelujen keskitetyn kilpailuttamisen: kotitalouksille tämä tarkoittaa entistä parempi jätehuoltopalveluja.
Sekajätteen ja seostus- ja umpisäiliölietteen kuljetus on kuitenkin edelleen mahdollista säilyttää kiinteistönhaltijan järjestettävänä. Tässä tapauksessa kierrättämiseen kannattaa erityisesti kannustaa kotona, sillä sekajätteen kustannukset kuuluvat jätejakeiden käsittelykustannuksista niihin kalleimpiin. Siis, mitä vähemmän sekajätettä kotona syntyy, sitä edullisempaa jätehuolto on.
Jätelakiuudistus luo kunnille mahdollisuudet ohjata kierrätysasteen nostamisen kannalta tärkeitä jätevirtoja. Tähän asti jätevirtojen seuranta ja niistä saatava tieto on ollut vajavaista systeemin hajanaisuuden vuoksi. Uudistuksen myötä myös tuottajien vastuu pakkausjätehuollon kustannuksista kasvaa. Tuottajien on jatkossa sovittava kuntien kanssa pakkausten erilliskeräyksen järjestämisestä ja korvauksesta, jonka ne maksavat kunnille keräyksen järjestämisestä.