Kun biojätettä ei lajitella, se päätyy sekajätteen mukana jätevoimalaan, jossa sen sisältämät ravinteet ja maan laatua parantavat ominaisuudet menetetään. Lisäksi hyötysuhde energiantuotannossa on huono biojätteen sisältämän runsaan nesteen vuoksi.
Tiesitkö, että Suomessa peräti 30% sekajätteestä on biojätettä? Kotikompostiin voi helposti lajitella kotitaloudessa syntyvän biojätteen ja puutarhajätteen. Etenkin omakotiasujalle biojätteen kompostointi kiinteistöllä on näppärä ja kustannuksia laskeva tapa hoitaa osa jätehuollosta. Bonuksena puuhasta saa muhevaa multaa puutarhanhoitoon, eikä puutarhakaupasta tarvitse kantaa turpeella tuotettua ”fossiilista multaa” kotiin.
Ympäristö siis kiittää biojätteen kierrättäjiä!
Mitä kompostissa tapahtuu?
Kompostoitumisella tarkoitetaan luonnollista pieneliöiden aikaansaamaa eloperäisen aineen lahoamista hapellisissa oloissa. Kompostoitumisprosessissa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinteita ja suoloja, sekä multaa eli humusta.
Kompostissa mikrobit hajottavat kariketta lahottamalla, kun olosuhteet ovat sille edulliset – tähän mikrobit tarvitsevat ennen kaikkea happea, eli ilmaa. Kun komposti alkaa haista pahalta, eivät olosuhteet kompostissa ole välttämättä kohdallaan. Tällöin komposti on usein liian märkä, tiivis ja niukkahappinen, jolloin anaerobiset mikrobit ryhtyvät hajottamaan ainesta mädättämällä. Hapettomissa olosuhteissa syntyy monia pahanhajuisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi rikkiyhdisteitä, jotka saattavat olla myös myrkyllisiä.
Kotikompostorissa lämpötila nousee tavallisesti vain muutaman asteen kompostorin ulkopuolista lämpötilaa korkeammaksi, kun taas teollisessa hajottamisessa lämpötilat nousevat reippaasti korkeammalle ja kompostointiolosuhteet ovat kontrolloituja. Kaikki teollisessa jätehuollossa kompostoituva jäte ei siis välttämättä sovellu kotikompostiin!
Lämpötila ja kosteus vaikuttavat
Suurin kotikompostoinnin haaste onkin onnistua pitämään kompostointiprosessi aerobisena ja sopivan kosteana. Kompostiin on keittiöjätteen lisäksi laitettava kuivaa materiaalia, kuten oksasilppua tai kuivia lehtiä. Suurissa komposteissa jätemateriaalin sekoitus voi olla tarpeen. Keittiöjätteitä kompostoitaessa on tärkeää pitää kotikomposti hyvin suljettuna, jotta vältytään haittaeläimiltä kiinteistön alueella.
Julkisessa jätehuollossa kompostointiprosessi tapahtuu usein mädättämällä. Tällöin materiaali hajoaa tarkoituksellisesti hyvin märissä olosuhteissa. Prosessissa syntyy pahanhajuisia kaasuja ja metaania, minkä vuoksi se on tehtävä hyvin suljetussa säiliössä. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, jota voidaan käyttää bioenergian tuotantoon ja siis esimerkiksi liikenteen polttoaineena.
Kotikompostissa biohajoavien pussien käyttäminen lisää kierrätysvaihtoehtoja, sillä pussin tavallisen kierrättämisen lisäksi myös orgaaninen kierrätys on mahdollista. Bioska Plus -pussit hajoavat myös kotikompostissa, eikä prosessissa synny mikromuoveja tai haitallisia jäännösaineita!
Kompostoitavaa vai biohajoavaa?
Kompostoitavalla tuotteella on oltava tiettyjä ominaisuuksia, jotta se voidaan kompostoida, eli kierrättää orgaanisesti. Kompostoitavan tuotteen on hajottava biologisesti kompostoitaessa yhdellä kompostointikerralla, eikä siitä saa aiheutua eurooppalaisessa standardistossa (EN 13432) säänneltyä määrää enempää myrkyllisiä jäännöksiä tai raskasmetalleja, eivätkä kompostoituessa hajoavat materiaalit saa vaikuttaa haitallisesti itse kompostointiprosessiin.
Kompostoituva materiaali on automaattisesti biohajoava ja se voidaan kierrättää orgaanisesti. Biohajoava materiaali ei hajoa täydellisesti yhden kompostointikerran jälkeen, joten mikro-organismien hajottamisprosessissa haitallisten aineiden jäämiä todennäköisesti vielä ilmenee. Biohajoavaa materiaalia ei siis voida automaattisesti pitää kompostoituvana orgaanisesti kierrätettävänä tuotteena.
Muistilista kompostointiin:
- Biohajoava ja kompostoituva tarkoittavat eri asioita. Tarkista kummasta on kyse!
- Teollisessa kompostoinnissa ja kotikompostissa olosuhteet ovat erilaiset.
- Kotikompostiin on laitettava myös kuivaa materiaalia, kuten oksasilppua, kuivia lehtiä tai kuiviketta.
- Sekoita kompostia noin kerran viikossa.
- Jos komposti on liian kuiva, kastele sitä.
- Tyhjennä kompostoria noin kolmannes kerrallaan sen alaosasta käsin.