Mitä pienet edellä, sitä isot perässä

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka pyrkii vauhdittamaan kiertotaloutta lakiuudistuksin, vaan kiertotalousaalto pyyhkii nyt yli maiden ja mantereiden. Kierrättämiseen ei kannusteta pelkästään ympäristövaikutusten vuoksi; tehokas kierrätyssysteemi vahvistaa maiden ja alueiden omavaraisuutta.

Jätelain uudistus vauhdittaa kiertotaloutta

Moni suomalainen on viime aikoina opetellut biojätteen lajittelua, jos ei ole taitanut tätä kiertotalouden kannalta keskeistä taitoa vielä ennestään.

Uusi jätelaki nimittäin velvoittaa tämän ja ensi vuoden aikana lähes kaikki kansalaiset kierrättämään biöjätteensä, koska sekajätteeseen päätyy edelleen liikaa orgaanista materiaalia. Tällä hetkellä Suomessa vain noin 30 % biojätteestä kierrätetään ja loput päätyvät sekajätteen mukana poltettavaksi. Biojäte koostuu 90% vedestä ja näin ollen se hidastaa jätteenpalamista ja lisää jätteenkäsittelyn päästöjä.

Vuonna 2021 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli vain 37 %, kun aiempina vuosina kierrätysaste on vaihdellut 41-43 % välillä. EU-maiden vertailussa Suomi jää kauas kärjestä. Materiaalien on kierrettävä yhteiskunnassa nykyistä tehokkaammin, jotta jätemäärät ja ympäristökuormitus vähenevät.

Lisäksi biojätteen kohdalla kyse on myös Suomen energia- ja lannoiteomavaraisuuden vahvistamisesta. Biojäte on nimittäin arvokas sekundäärinen raaka-aine niin mullan, lannoitteiden kuin biokaasunkin valmistuksessa.

Heinäkuussa 2021 voimaan astunut jätelain uudistus laajenee tänä ja ensi vuonna koskettamaan lähes jokaisen suomalaisen arkea, kun keräysvelvoite laajenee kerrostaloista pientaloihin. Ensimmäisenä vuorossa ovat tämän kuun alusta (1.7.2023) Uudenmaan kunnat Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Jätelain sisältöön ja aikatauluun voit tutustua tarkemmin Ympäristöministeriön sivuilla.

Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa kiertotaloutta pyritään vauhdittamaan uudella jätelainsäädännöllä. Suomen lakiuudistuksen taustalla on EU:n uudistunut jätedirektiivi, joka kannustaa kaikkia jäsenvaltioita kierrätysasteen nostamiseen. Vuonna 2025 EU-maiden kierrätysasteen tulee olla 55 % ja vuonna 2035 jo 65 %. EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä 50 % kaikesta biojätteestä kierrätetään jäsenmaissa.

Atlantin toisella puolen New Yorkin kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kuussa (8.6.2023) uuden lain, joka velvoittaa newyorkilaiset lajittelemaan biojätteensä vuoden 2024 loppuun mennessä (lue lisää Zero Waste Act:sta täältä).

Lajittelu ja kierrättäminen ovat arvokkaita kansalaistaitoja kaupungista, maasta ja mantereesta riippumatta. Kiertotalouden tavoitteena on varmistaa, että resurssimme riittävät hyvään elämään eri puolilla maailmaa.

Bioska haluaa tehdä biojätteen kierrätyksestä suomalaisille helpompaa ja vauhdittaa omalta osaltaan kiertotaloutta. Kotisivuillamme voit tutustua biojätteen lajittelua helpottaviin kotimaisiin, kompostoituviin Bioska biopusseihin ja -säkkeihin. Jos haluat keskustella biojätteen lajittelusta tai käsittelystä, niin olethan meihin yhteydessä!