Hävikkiviikon hengessä haastattelimme Tampereen yliopiston tutkijatohtori KTT Ulla-Maija Sutista, joka tutkii kotitalouksien jätevirtoja. Ulla-Maija avaa Bioskan käyttäjille kiehtovia näkökulmia jätteeseen ja antaa helppoja vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen.
Ulla-Maija, aivan ensimmäiseksi: Mitä meidän suomalaisten olisi hyvä ymmärtää jätteestä?
Jonkinlaista jätettä ja roskaa syntyy ihmistoiminnassa koko ajan. Se mitä jätämme jälkeemme, kertoo meistä varsin paljon. Esimerkiksi vanhan jättömaan löytyminen voi olla arkeologille lottovoitto, sillä jätteiden avulla voidaan saada tietoon monia asioita eletystä elämästä.
Meidän kuluttajien elämä on monella lailla kietoutunut erilaisiin jätevirtoihin. Miettimättä asiaa sen kummemmin, olemme kosketuksissa jätteen kanssa päivittäin. Pesemme likaisia käsiämme, laitamme roskia eri astioihin, viemme roskapussin ulos ja imuroimme murusia lattialta. Osa materiaaleista ”muuttuu” kodeissamme hyvin nopeasti jätteeksi, kun taas toiset materiaalit saavat vierailla kodeissamme pidempään. Siinä missä ruokapaketin muovikääre saattaa siirtyä jätekategoriaan per heti, saatetaan jollekin toiselle materiaalille keksiä pidemmän aikavälin käyttöä.
Vaikka jätettä tulee harvemmin syvällisesti pohdittua, on sillä yhteiskunnassa iso rooli. Suomessa olemme varsin tottuneita jätehuollon tapaan siivota jätteet niin, ettei roskia juurikaan näy pihoilla ja kaduilla. Jätteeseen saatetaan kiinnittää huomiota vasta sitten, kun jotain poikkeavaa tulee vastaan; roskista ei tyhjennetä tai sen sisältö alkaa pursuilla yli tai haista, tai roskia esiintyy luonnossa. Yhä enemmän jätekeskusteluun kytkeytyy myös kierrätys ja kiertotalous, ja pyrkimykset saada jätemateriaalit kiertoon mahdollisimman tehokkaasti.
Entäs sitten ruokahävikki, millaisesta jätteestä on kyse?
Ruoka poikkeaa muista jätteeksi muuttuvista jätelajeista melko paljon; ruokatuotteet ovat luontaisten orgaanisten ominaisuuksiensa vuoksi alttiita pilaantumiselle ja saattavat muuttua vaivihkaa syömäkelpoisesta syömäkelvottomaksi. Ruokahävikin vähentäminen ja estäminen on siis eräänlaista tanssia potentiaalisen ruokahävikin kanssa, kuten eräässä tutkimusartikkelissakin esitämme.
Tavallisessa puheessa ruokahävikki ja biojäte menevät toisinaan sekaisin, vaikka näillä tarkoitetaankin eri asioita. Biojäte on biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä. Lisäksi biojätteeseen kuuluu myös esimerkiksi puutarhajäte. Ruokahävikillä puolestaan tarkoitetaan jätettä, joka on ollut tai olisi ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy jätteeksi. Ruokahävikki on itsessään biojätettä, mutta siis vain yksi osa sitä. Eli vaikka banaaninkuoret ja kahvinporot ovat biojätettä, ne eivät ole ruokahävikkiä. Ruokahävikkiä puolestaan edustaa esimerkiksi hukkaan päätyneet vihannekset, leipä ja ateriatähteet.
Ruokahävikkiongelmaa tarkastellaan usein ympäristönäkökulmasta. On esimerkiksi esitetty, että jos globaali ruokahävikki olisi valtio, sillä olisi maailman kolmanneksi suurin hiilijalanjälki. Ruokahävikkiin kytkeytyy kuitenkin myös taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Ruokahävikin mukana hukataan erilaisia resursseja, joita ruoan tuottamiseen ja valmistamiseen on kulunut. Sosiaalisesta näkökulmasta ruokahävikin yhteydessä voidaan puhua ruokaturvattomuudesta ja ruoan epätasaisesta jakautumisesta.
Miten kuluttaja tai kotitalous voi vähentää ruokahävikkiä?
Siinä missä muiden jätelajien syntymistä kotona voi olla vaikeaa kokonaan vastustaa (vaikka erilaisia jätteitä toki voi kotona lajitella ja kierrättää), on ruokahävikki sellainen jätelaji, jota voi arjen toiminnan kautta selkeästi vähentää ja jopa estää. Yksittäinen kuluttaja tai kotitalous voi siis oikeasti vaikuttaa oman ruokahävikin määrään.
Tapoja tähän on monia, joista toiset voivat toimia omassa arjessa paremmin. Voi lisätä suunnitelmallisuutta (esim. kauppalistojen kirjoittaminen, ruoka-aineksien punnitseminan), käyttää luovuutta ruoanlaitossa (esim. ateriat jääkaapin jämistä) tai järjestellä kaapit uudestaan (esim. uudempien tuotteiden laittaminen vanhempien taakse). Vaikka ruokahävikistä tai roskista puhuminen ei ehkä ole sitä tavallisinta kahvipöytäkeskustelua, voi joskus olla kannattavaa kysyä oman arjen kiperiin ruokahävikkisolmuihin vinkkejä muilta. Ja toki jakaa niitä myös itse. Itse olen ruokahävikkitutkijana saanut oivalluksia esimerkiksi siitä, kuinka monia eri ruoka-aineksia voikaan pakastaa.
Mitä tutkit tällä hetkellä?
Nykyisessä tutkimustyössäni tutkijatohtorina ERC-rahoitetussa WasteMatters-hankkeessa keskityn erityisesti erilaisiin jätevirtoihin kotien arjessa. Syvennyn erilaisten kotien tapoihin ja järjestelmiin jätteiden ja kierrättämisen ympärillä. Vaikka kenttätyöni edelleen jatkuu, on minulle jo nyt vahvistunut käsitys siitä, että seitsemän eri jätevirran hallinta kotona on harvoin yksinkertaista. Vaikka suuremmista kiinteistöistä löytyy usein astiat sekajätteelle, biojätteelle, muoville, lasille, metallille, paperille ja kartongille, on eri kodeissa hyvin erilaiset lajittelu- ja kierrätysjärjestelmät.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Bioskan käyttäjille hävikkiviikon aikana?
Hävikkiviikko tarjoaa hyvän hetken pysähtyä pohtimaan ruokahävikkiä. Suosittelen myös seuraamaan ruokahävikin syntymistä omassa arjessa. Joskus ruoan joutuminen hävikkiin saattaa johtua yksittäisistä unohteluista tai vaikkapa juuri ostetun hedelmän hyvin nopeasta mädäntymisprosessista.
Oman arjen hävikkiä tarkastelemalla voi kuitenkin tunnistaa toistuvia ruokahävikkiä synnyttäviä toimintatapoja omassa kodissa tai vaikkapa työpaikalla. Meneekö pastaa tai perunaa säännöllisesti biojätteeseen liian suuren valmistusmäärän vuoksi? Tai tilataanko töissä aina kokoustarjoilut reippaasti yläkanttiin, jolloin suuri määrä kahvia ja pullaa menee hukkaan? Tunnistamisen jälkeen erilaisia pinttyneitäkin tapoja voi lähteä purkamaan ja muovaamaan.
Suuri kiitos Ulla-Maijalle erinomaisista vinkeistä ja syvällisestä pohdinnasta jätteen ympärillä! Bioska haluaa tehdä biojätteen kierrätyksestä helpompaa ja vauhdittaa omalta osaltaan kiertotaloutta. Kotisivuillamme voit tutustua biojätteen lajittelua helpottaviin kotimaisiin, kompostoituviin Bioska biopusseihin ja -säkkeihin. Jos haluat keskustella biojätteen lajittelusta tai käsittelystä, niin olethan meihin yhteydessä!